Psalmit 137:1 Babylonin jokien varrella me istuimme ja itkimme, kun me muisti Siion. 137:2 Me ripustimme harppumme pajuihin niiden keskelle. 137:3 Sillä siellä ne, jotka veivät meidät vangiksi, vaativat meiltä laulua; ja ne, jotka meitä huijasivat, vaativat meiltä iloa ja sanoivat: Laula meille yksi niistä Siionin lauluja. 137:4 Kuinka me veisaamme Herran laulua vieraassa maassa? 137:5 Jos minä unohdan sinut, oi Jerusalem, niin unohda minun oikea käteni hänen viekkautensa. 137:6 Jos en sinua muista, tarttukoon kieleni suuni kattoon; jos en mieluummin Jerusalemia ylittää suurimman iloni. 137:7 Muista, Herra, Edomin lapsia Jerusalemin päivänä; WHO sanoi: Nosta se, nosta se, jopa sen perustukseen asti. 137:8 Oi Babylonin tytär, joka olet hävitettävä; onnellinen hän on siitä palkitsee sinut niinkuin olet meitä palvellut. 137:9 Onnellinen on se, joka ottaa ja iskee lapsesi niitä vastaan kiviä.