Psalmit 10:1 Miksi seisot kaukana, oi Herra? miksi piilotat itsesi aikoina vaivaa? 10:2 Jumalaton ylpeydessään vainoaa köyhiä: ottakoon heidät sisään laitteet, joita he ovat kuvitelleet. 10:3 Sillä jumalaton kerskaa sydämensä himoista ja siunaa ahne, jota HERRA inhoaa. 10:4 Jumalaton ei etsi kasvonsa ylpeyden vuoksi Jumala: Jumala ei ole kaikissa ajatuksissaan. 10:5 Hänen tiensä ovat aina raskaat; sinun tuomiosi ovat paljon korkeammat kuin hänen katse: kuin kaikki hänen vihollisensa, hän puhaltaa heille. 10:6 Hän on sanonut sydämessään: en minä horju, sillä minä en koskaan pääse sisälle vastoinkäymisiä. 10:7 Hänen suunsa on täynnä kirousta ja petosta ja petosta; hänen kielensä alla on pahuutta ja turhamaisuutta. 10:8 Hän istuu kylien piilopaikoissa, salaisissa paikoissa murhaako hän viattoman, hänen silmänsä ovat salassa köyhiä vastaan. 10:9 Hän väijyy salaa niinkuin leijona luolassaan, hän väijyy ottaa köyhän kiinni: hän ottaa köyhän kiinni, kun hän vetää hänet omaansa netto. 10:10 Hän kyykistyy ja nöyrtyy, että köyhä kaatuisi voimansa kautta yhdet. 10:11 Hän on sanonut sydämessään: Jumala on unohtanut; hän peittää kasvonsa; hän ei koskaan näe sitä. 10:12 Nouse, Herra; Oi Jumala, nosta kätesi: älä unohda nöyriä. 10:13 Miksi jumalaton halveksii Jumalaa? hän on sanonut sydämessään: Sinä ei vaadi sitä. 10:14 Sinä olet nähnyt sen; sillä sinä näet pahaa ja kiusaa, maksaaksesi sen sinun kädelläsi: köyhä antaa itsensä sinulle; sinä olet orpojen auttaja. 10:15 murskaa jumalattoman ja pahan miehen käsi: etsi hänen pahuutta, kunnes et löydä. 10:16 Herra on kuningas aina ja iankaikkisesti; pakanat ovat kadonneet omasta maa. 10:17 Herra, sinä olet kuullut nöyrien halun, sinä valmistat heidän sydän, annat korvasi kuulla: 10:18 tuomitsemaan orpoja ja sorrettuja, jotta maan ihminen voi ei enää ahdista.