Psalmit
10:1 Miksi seisot kaukana, oi Herra? miksi piilotat itsesi aikoina
vaivaa?
10:2 Jumalaton ylpeydessään vainoaa köyhiä: ottakoon heidät sisään
laitteet, joita he ovat kuvitelleet.
10:3 Sillä jumalaton kerskaa sydämensä himoista ja siunaa
ahne, jota HERRA inhoaa.
10:4 Jumalaton ei etsi kasvonsa ylpeyden vuoksi
Jumala: Jumala ei ole kaikissa ajatuksissaan.
10:5 Hänen tiensä ovat aina raskaat; sinun tuomiosi ovat paljon korkeammat kuin hänen
katse: kuin kaikki hänen vihollisensa, hän puhaltaa heille.
10:6 Hän on sanonut sydämessään: en minä horju, sillä minä en koskaan pääse sisälle
vastoinkäymisiä.
10:7 Hänen suunsa on täynnä kirousta ja petosta ja petosta; hänen kielensä alla on
pahuutta ja turhamaisuutta.
10:8 Hän istuu kylien piilopaikoissa, salaisissa paikoissa
murhaako hän viattoman, hänen silmänsä ovat salassa köyhiä vastaan.
10:9 Hän väijyy salaa niinkuin leijona luolassaan, hän väijyy
ottaa köyhän kiinni: hän ottaa köyhän kiinni, kun hän vetää hänet omaansa
netto.
10:10 Hän kyykistyy ja nöyrtyy, että köyhä kaatuisi voimansa kautta
yhdet.
10:11 Hän on sanonut sydämessään: Jumala on unohtanut; hän peittää kasvonsa; hän
ei koskaan näe sitä.
10:12 Nouse, Herra; Oi Jumala, nosta kätesi: älä unohda nöyriä.
10:13 Miksi jumalaton halveksii Jumalaa? hän on sanonut sydämessään: Sinä
ei vaadi sitä.
10:14 Sinä olet nähnyt sen; sillä sinä näet pahaa ja kiusaa, maksaaksesi sen
sinun kädelläsi: köyhä antaa itsensä sinulle; sinä olet
orpojen auttaja.
10:15 murskaa jumalattoman ja pahan miehen käsi: etsi hänen
pahuutta, kunnes et löydä.
10:16 Herra on kuningas aina ja iankaikkisesti; pakanat ovat kadonneet omasta
maa.
10:17 Herra, sinä olet kuullut nöyrien halun, sinä valmistat heidän
sydän, annat korvasi kuulla:
10:18 tuomitsemaan orpoja ja sorrettuja, jotta maan ihminen voi
ei enää ahdista.