Sananlaskut
5:1 Poikani, katso minun viisauteni ja kallista korvasi ymmärrykseni edessä.
5:2 Että sinä katsoisit ymmärtäväisyyteen ja että huulesi pitävät
tietoa.
5:3 Sillä vieraan naisen huulet putoavat kuin hunajakenno, ja hänen suunsa on
pehmeämpi kuin öljy:
5:4 Mutta sen loppu on katkera kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
5:5 Hänen jalkansa kuolevat; hänen askeleensa pitävät helvettiin.
5:6 Ettet pohtiisi elämän polkua, sen tiet ovat liikkuvia, se
et voi tuntea niitä.
5:7 Kuulkaa siis minua, te lapset, älkääkä luopuko hänen sanoistaan
suuni.
5:8 Vedä tiesi kauas hänestä äläkä tule lähelle hänen talonsa ovea.
5:9 Ettet antaisi kunniaasi muille ja vuosiasi julmille.
5:10 Etteivät muukalaiset täyttyisi rikkaudestasi; ja sinun työsi olkoon
muukalaisen talo;
5:11 Ja sinä suret viimein, kun sinun lihasi ja ruumiisi on kulutettu,
5:12 Ja sano: kuinka minä olen vihannut opetusta, ja sydämeni on halveksinut nuhtelua?
5:13 enkä ole totellut opettajieni ääntä enkä kallistanut korvaani
ne, jotka neuvoivat minua!
5:14 Minä olin melkein kaikessa pahassa seurakunnan ja seurakunnan keskellä.
5:15 Juo vettä omasta säiliöstäsi ja juoksevaa vettä omastasi
oma kaivo.
5:16 Hajaantukoot lähteesi ja vesivirrat sisälle
kaduilla.
5:17 Olkoot ne vain sinun omasi, älkööt vieraita sinun kanssasi.
5:18 Olkoon lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruuden vaimon kanssa.
5:19 Olkoon hän niinkuin rakastava takamarja ja miellyttävä mäti; anna rintojensa tyydyttää
sinä aina; ja ole aina ihastunut hänen rakkaudestaan.
5:20 Ja miksi sinä, poikani, ihastut vieraan naiseen ja syleilet
vieraan helmaan?
5:21 Sillä ihmisten tiet ovat Herran silmien edessä, ja hän pohtii
kaikki hänen menonsa.
5:22 Hänen omat pahat tekonsa ottavat jumalattoman itsensä kiinni, ja hänet pidetään kiinni
syntiensä köysillä.
5:23 Hän kuolee ilman opetusta; ja hulluutensa suuruudessa hän
menee harhaan.