Sananlaskut 5:1 Poikani, katso minun viisauteni ja kallista korvasi ymmärrykseni edessä. 5:2 Että sinä katsoisit ymmärtäväisyyteen ja että huulesi pitävät tietoa. 5:3 Sillä vieraan naisen huulet putoavat kuin hunajakenno, ja hänen suunsa on pehmeämpi kuin öljy: 5:4 Mutta sen loppu on katkera kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka. 5:5 Hänen jalkansa kuolevat; hänen askeleensa pitävät helvettiin. 5:6 Ettet pohtiisi elämän polkua, sen tiet ovat liikkuvia, se et voi tuntea niitä. 5:7 Kuulkaa siis minua, te lapset, älkääkä luopuko hänen sanoistaan suuni. 5:8 Vedä tiesi kauas hänestä äläkä tule lähelle hänen talonsa ovea. 5:9 Ettet antaisi kunniaasi muille ja vuosiasi julmille. 5:10 Etteivät muukalaiset täyttyisi rikkaudestasi; ja sinun työsi olkoon muukalaisen talo; 5:11 Ja sinä suret viimein, kun sinun lihasi ja ruumiisi on kulutettu, 5:12 Ja sano: kuinka minä olen vihannut opetusta, ja sydämeni on halveksinut nuhtelua? 5:13 enkä ole totellut opettajieni ääntä enkä kallistanut korvaani ne, jotka neuvoivat minua! 5:14 Minä olin melkein kaikessa pahassa seurakunnan ja seurakunnan keskellä. 5:15 Juo vettä omasta säiliöstäsi ja juoksevaa vettä omastasi oma kaivo. 5:16 Hajaantukoot lähteesi ja vesivirrat sisälle kaduilla. 5:17 Olkoot ne vain sinun omasi, älkööt vieraita sinun kanssasi. 5:18 Olkoon lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruuden vaimon kanssa. 5:19 Olkoon hän niinkuin rakastava takamarja ja miellyttävä mäti; anna rintojensa tyydyttää sinä aina; ja ole aina ihastunut hänen rakkaudestaan. 5:20 Ja miksi sinä, poikani, ihastut vieraan naiseen ja syleilet vieraan helmaan? 5:21 Sillä ihmisten tiet ovat Herran silmien edessä, ja hän pohtii kaikki hänen menonsa. 5:22 Hänen omat pahat tekonsa ottavat jumalattoman itsensä kiinni, ja hänet pidetään kiinni syntiensä köysillä. 5:23 Hän kuolee ilman opetusta; ja hulluutensa suuruudessa hän menee harhaan.