Valitukset 1:1 Kuinka kaupunki onkaan yksinäinen, täynnä ihmisiä! kuinka hän voi tule leskeksi! hän, joka oli suuri kansojen joukossa, ja prinsessa provinssien joukossa, kuinka hänestä on tullut sivujoki! 1:2 Hän itkee kipeästi yöllä, ja hänen kyyneleensä ovat hänen poskillaan: seassa hänellä ei ole ketään, joka lohduttaisi häntä, kaikki hänen ystävänsä ovat tehneet kaupat petollisesti hänen kanssaan, heistä tulee hänen vihollisiaan. 1:3 Juuda on joutunut vankeuteen ahdistuksen ja suuren tähden orjuus: hän asuu pakanain keskellä, hän ei löydä lepoa, hän kaikki vainoojat ohittivat hänet salmien välissä. 1:4 Siionin tiet surevat, koska kukaan ei tule juhlallisille. sen portit ovat autiot: hänen papit huokaavat, hänen neitsyensä ovat ahdistuneita ja hän on katkeruudessa. 1:5 Hänen vihollisensa ovat päällikkö, hänen vihollisensa menestyvät; sillä Herralla on vaivasi häntä hänen rikkomustensa paljouden tähden: hänen lapsensa ovat joutui vankeuteen vihollisen edessä. 1:6 Ja Siionin tyttärestä on poistunut kaikki hänen kauneutensa, hänen ruhtinaansa heistä on tullut petojen kaltaisia, jotka eivät löydä laitumia, ja he ovat menneet ulos voima takaa-ajan edessä. 1:7 Jerusalemia muistettiin ahdinkonsa ja kurjuutensa päivinä kaikki hänen ilonsa, mitä hänellä oli muinaisina päivinä, kun hänen kansansa joutui vihollisen käsiin, eikä kukaan auttanut häntä: vastustajat näki hänet ja pilkkasi hänen sapattiaan. 1:8 Jerusalem on tehnyt ankarasti syntiä; siksi hänet poistetaan: kaikki tämä kunnioittivat häntä, halveksivat häntä, koska he ovat nähneet hänen alastomuutensa: niin, hän huokaa ja kääntyy taaksepäin. 1:9 Hänen saastaisuus on hänen hameissaan; hän ei muista viimeistä päätään; sentähden hän tuli alas ihmeellisesti: hänellä ei ollut lohduttajaa. OI HERRA, katso minun ahdistukseni, sillä vihollinen on suurentunut. 1:10 Vastustaja on ojentanut kätensä kaikkeen sen miellyttävyyteen; sillä hän näki, että pakanat menivät hänen pyhäkköönsä, jotka sinä kielsit heidän astumasta sinun seurakuntaasi. 1:11 Kaikki hänen kansansa huokaa, he etsivät leipää; he ovat antaneet miellyttävänsä syötävää sielulle: katso, Herra, ja katso; sillä minä olen tulla ilkeäksi. 1:12 Eikö se ole teille mitään, kaikki ohikulkijat? katso, ja katso, onko niitä kaikki murheeni, joka on minulle kohdistettu, minun murheeni kaltainen HERRA on vaivannut minua vihansa päivänä. 1:13 Ylhäältä hän lähetti tulen minun luihini, ja se voittaa Hän on levittänyt verkon minun jaloilleni, hän on kääntänyt minut takaisin sai minut autioksi ja pyörtymään koko päivän. 1:14 Hänen kätensä on sidottu minun rikkomusteni ikeeseen: ne on seppeleessä, ja nouskaa minun kaulaani: hän on saattanut minun voimani kaatumaan, Herra on antanut minut heidän käsiinsä, joista en voi nousta. 1:15 Herra on tallannut jalkojen alle kaikki minun väkevät minun keskelläni. hän on kutsunut seurakunnan minua vastaan murskaamaan nuorukaisiani: Herran on tallannut neitsyttä, Juudan tytärtä, niinkuin viinikuurnassa. 1:16 Näitä asioita minä itken; minun silmäni, silmästäni valuu vettä, sillä lohduttaja, joka lievittää sieluani, on kaukana minusta: minun lapset ovat autioituneita, koska vihollinen voitti. 1:17 Siion ojentaa kätensä, eikä ole ketään, joka häntä lohduttaisi Herra on käskenyt Jaakobista, että hänen vihollisensa tulisi olla hänen ympärillään: Jerusalem on kuin kuukautiset heidän joukossaan. 1:18 Herra on vanhurskas; sillä minä olen kapinoinut hänen käskyään vastaan: Kuulkaa, rukoilen teitä, kaikki ihmiset, ja katsokaa minun murheeni: minun neitsyteni ja minun nuoret miehet joutuvat vankeuteen. 1:19 Minä kutsuin rakastajiani, mutta he pettivät minut: minun pappini ja vanhimpani luopuivat haamusta kaupungissa, kun he etsivät lihaansa helpottaakseen heidän sielunsa. 1:20 Katso, oi HERRA; sillä minä olen ahdingossa: minun sydämeni on levoton; minun sydämeni on kääntynyt sisälläni; sillä minä olen kapinoinut: ulkomailla miekka kuolema, kotona on kuin kuolema. 1:21 He ovat kuulleet, että minä huokaisen; ei ole ketään, joka minua lohduttaisi: kaikki minun viholliset ovat kuulleet vaivastani; he iloitsevat, että olet tehnyt sen: sinä tuot sen päivän, jonka olet kutsunut, ja ne ovat senkaltaiset minulle. 1:22 Tulkoon kaikki heidän pahuutensa sinun eteesi; ja tee heille niinkuin sinä olet tehnyt minulle kaikki minun rikokseni, sillä minun huokaukseni ovat monet ja sydämeni on heikko.