Valitukset
1:1 Kuinka kaupunki onkaan yksinäinen, täynnä ihmisiä! kuinka hän voi
tule leskeksi! hän, joka oli suuri kansojen joukossa, ja prinsessa
provinssien joukossa, kuinka hänestä on tullut sivujoki!
1:2 Hän itkee kipeästi yöllä, ja hänen kyyneleensä ovat hänen poskillaan: seassa
hänellä ei ole ketään, joka lohduttaisi häntä, kaikki hänen ystävänsä ovat tehneet kaupat
petollisesti hänen kanssaan, heistä tulee hänen vihollisiaan.
1:3 Juuda on joutunut vankeuteen ahdistuksen ja suuren tähden
orjuus: hän asuu pakanain keskellä, hän ei löydä lepoa, hän kaikki
vainoojat ohittivat hänet salmien välissä.
1:4 Siionin tiet surevat, koska kukaan ei tule juhlallisille.
sen portit ovat autiot: hänen papit huokaavat, hänen neitsyensä ovat ahdistuneita ja
hän on katkeruudessa.
1:5 Hänen vihollisensa ovat päällikkö, hänen vihollisensa menestyvät; sillä Herralla on
vaivasi häntä hänen rikkomustensa paljouden tähden: hänen lapsensa ovat
joutui vankeuteen vihollisen edessä.
1:6 Ja Siionin tyttärestä on poistunut kaikki hänen kauneutensa, hänen ruhtinaansa
heistä on tullut petojen kaltaisia, jotka eivät löydä laitumia, ja he ovat menneet ulos
voima takaa-ajan edessä.
1:7 Jerusalemia muistettiin ahdinkonsa ja kurjuutensa päivinä
kaikki hänen ilonsa, mitä hänellä oli muinaisina päivinä, kun hänen kansansa
joutui vihollisen käsiin, eikä kukaan auttanut häntä: vastustajat
näki hänet ja pilkkasi hänen sapattiaan.
1:8 Jerusalem on tehnyt ankarasti syntiä; siksi hänet poistetaan: kaikki tämä
kunnioittivat häntä, halveksivat häntä, koska he ovat nähneet hänen alastomuutensa: niin, hän
huokaa ja kääntyy taaksepäin.
1:9 Hänen saastaisuus on hänen hameissaan; hän ei muista viimeistä päätään;
sentähden hän tuli alas ihmeellisesti: hänellä ei ollut lohduttajaa. OI HERRA,
katso minun ahdistukseni, sillä vihollinen on suurentunut.
1:10 Vastustaja on ojentanut kätensä kaikkeen sen miellyttävyyteen; sillä
hän näki, että pakanat menivät hänen pyhäkköönsä, jotka sinä
kielsit heidän astumasta sinun seurakuntaasi.
1:11 Kaikki hänen kansansa huokaa, he etsivät leipää; he ovat antaneet miellyttävänsä
syötävää sielulle: katso, Herra, ja katso; sillä minä olen
tulla ilkeäksi.
1:12 Eikö se ole teille mitään, kaikki ohikulkijat? katso, ja katso, onko niitä
kaikki murheeni, joka on minulle kohdistettu, minun murheeni kaltainen
HERRA on vaivannut minua vihansa päivänä.
1:13 Ylhäältä hän lähetti tulen minun luihini, ja se voittaa
Hän on levittänyt verkon minun jaloilleni, hän on kääntänyt minut takaisin
sai minut autioksi ja pyörtymään koko päivän.
1:14 Hänen kätensä on sidottu minun rikkomusteni ikeeseen: ne on seppeleessä,
ja nouskaa minun kaulaani: hän on saattanut minun voimani kaatumaan, Herra
on antanut minut heidän käsiinsä, joista en voi nousta.
1:15 Herra on tallannut jalkojen alle kaikki minun väkevät minun keskelläni.
hän on kutsunut seurakunnan minua vastaan murskaamaan nuorukaisiani: Herran
on tallannut neitsyttä, Juudan tytärtä, niinkuin viinikuurnassa.
1:16 Näitä asioita minä itken; minun silmäni, silmästäni valuu vettä,
sillä lohduttaja, joka lievittää sieluani, on kaukana minusta: minun
lapset ovat autioituneita, koska vihollinen voitti.
1:17 Siion ojentaa kätensä, eikä ole ketään, joka häntä lohduttaisi
Herra on käskenyt Jaakobista, että hänen vihollisensa tulisi olla
hänen ympärillään: Jerusalem on kuin kuukautiset heidän joukossaan.
1:18 Herra on vanhurskas; sillä minä olen kapinoinut hänen käskyään vastaan:
Kuulkaa, rukoilen teitä, kaikki ihmiset, ja katsokaa minun murheeni: minun neitsyteni ja minun
nuoret miehet joutuvat vankeuteen.
1:19 Minä kutsuin rakastajiani, mutta he pettivät minut: minun pappini ja vanhimpani
luopuivat haamusta kaupungissa, kun he etsivät lihaansa helpottaakseen
heidän sielunsa.
1:20 Katso, oi HERRA; sillä minä olen ahdingossa: minun sydämeni on levoton; minun sydämeni
on kääntynyt sisälläni; sillä minä olen kapinoinut: ulkomailla miekka
kuolema, kotona on kuin kuolema.
1:21 He ovat kuulleet, että minä huokaisen; ei ole ketään, joka minua lohduttaisi: kaikki minun
viholliset ovat kuulleet vaivastani; he iloitsevat, että olet tehnyt sen:
sinä tuot sen päivän, jonka olet kutsunut, ja ne ovat senkaltaiset
minulle.
1:22 Tulkoon kaikki heidän pahuutensa sinun eteesi; ja tee heille niinkuin sinä
olet tehnyt minulle kaikki minun rikokseni, sillä minun huokaukseni ovat monet ja
sydämeni on heikko.