Job
41:1 Voitko vetää leviatania koukulla? tai hänen kielensä narulla
jonka petät?
41:2 Voitko laittaa koukun hänen nenään? tai revi hänen leukansa läpi a
piikki?
41:3 Anoeko hän sinua monta kertaa? puhuuko hän pehmeitä sanoja
sinua?
41:4 Tekeekö hän liiton kanssasi? otatko hänet palvelijaksi
koskaan?
41:5 Leikitkö hänen kanssaan kuin linnun kanssa? tai sidotko hänet omaasi varten
neitoja?
41:6 Pitävätkö toverit hänestä pidot? erottavatko he hänet keskenänsä
kauppiaat?
41:7 Voitko täyttää hänen ihonsa piikkiraudoilla? tai hänen päänsä kalalla
keihäitä?
41:8 Laske kätesi hänen päällensä, muista taistelua, älä enää tee.
41:9 Katso, hänen toivonsa on turha: älköön kukaan horjuko
hänen näkemyksensä?
41:10 Kukaan ei ole niin julma, joka uskaltaisi häntä kiihottaa: kuka sitten kestää
ennen minua?
41:11 Kuka on estänyt minua maksamasta hänelle takaisin? mitä tahansa alla on
koko taivas on minun.
41:12 En salaa hänen osiaan, enkä hänen voimaansa enkä komeaa määräänsä.
41:13 Kuka voi löytää hänen vaatteensa kasvot? tai kuka voi tulla hänen kanssaan
hänen kaksoissuitset?
41:14 Kuka voi avata hänen kasvojensa ovet? hänen hampaansa ovat kauheita ympäriinsä.
41:15 Hänen suomut ovat hänen ylpeytensä, suljetut yhteen kuin tiiviillä sinetillä.
41:16 Toinen on niin lähellä toista, ettei ilma voi tulla heidän väliinsä.
41:17 Ne ovat liittyneet toisiinsa, ne pysyvät yhdessä, niin etteivät voi olla
rikki.
41:18 Hänen tarpeistaan loistaa valo, ja hänen silmänsä ovat kuin silmäluomet
aamu.
41:19 Hänen suustaan lähtevät palavat lamput, ja tulenkipinät hyppäävät ulos.
41:20 Hänen sieraimistansa lähtee savu, niinkuin kiehuvasta kattilasta tai kattilasta.
41:21 Hänen henkensä sytyttää hiilet, ja liekki lähtee hänen suustansa.
41:22 Hänen kaulassaan pysyy voima, ja suru muuttuu ennen iloksi
häntä.
41:23 Hänen lihansa hiutaleet ovat liittyneet yhteen: ne ovat lujia
itse; niitä ei voi siirtää.
41:24 Hänen sydämensä on luja kuin kivi; kyllä, yhtä kova kuin pala alankomaata
myllynkivi.
41:25 Kun hän kohottaa itsensä, niin väkevät pelkäävät;
murtumia he puhdistavat itsensä.
41:26 Sen miekka, joka häneen osuu, ei kestä: keihäs, nuoli,
eikä habergeon.
41:27 Hän pitää rautaa niinkuin olkea ja pronssia niinkuin mätä puuta.
41:28 Nuoli ei saa häntä pakenemaan, hänen mukanaan on tehty lingot
sänki.
41:29 Tikka lasketaan sänkiksi: hän nauraa keihään tärinää.
41:30 Hänen allansa ovat terävät kivet: hän levittää teräviä esineitä hänen päällensä
suota.
41:31 Hän saa syvyyden kiehumaan kuin kattilan, hän tekee meren niinkuin kattila
voide.
41:32 Hän antaa tien loistaa perässänsä; luulisi olevan syvä
hirveä.
41:33 Maan päällä ei ole hänen kaltaistaan, joka on tehty ilman pelkoa.
41:34 Hän näkee kaiken korkeuden, hän on kaikkien lasten kuningas
ylpeys.