Job 41:1 Voitko vetää leviatania koukulla? tai hänen kielensä narulla jonka petät? 41:2 Voitko laittaa koukun hänen nenään? tai revi hänen leukansa läpi a piikki? 41:3 Anoeko hän sinua monta kertaa? puhuuko hän pehmeitä sanoja sinua? 41:4 Tekeekö hän liiton kanssasi? otatko hänet palvelijaksi koskaan? 41:5 Leikitkö hänen kanssaan kuin linnun kanssa? tai sidotko hänet omaasi varten neitoja? 41:6 Pitävätkö toverit hänestä pidot? erottavatko he hänet keskenänsä kauppiaat? 41:7 Voitko täyttää hänen ihonsa piikkiraudoilla? tai hänen päänsä kalalla keihäitä? 41:8 Laske kätesi hänen päällensä, muista taistelua, älä enää tee. 41:9 Katso, hänen toivonsa on turha: älköön kukaan horjuko hänen näkemyksensä? 41:10 Kukaan ei ole niin julma, joka uskaltaisi häntä kiihottaa: kuka sitten kestää ennen minua? 41:11 Kuka on estänyt minua maksamasta hänelle takaisin? mitä tahansa alla on koko taivas on minun. 41:12 En salaa hänen osiaan, enkä hänen voimaansa enkä komeaa määräänsä. 41:13 Kuka voi löytää hänen vaatteensa kasvot? tai kuka voi tulla hänen kanssaan hänen kaksoissuitset? 41:14 Kuka voi avata hänen kasvojensa ovet? hänen hampaansa ovat kauheita ympäriinsä. 41:15 Hänen suomut ovat hänen ylpeytensä, suljetut yhteen kuin tiiviillä sinetillä. 41:16 Toinen on niin lähellä toista, ettei ilma voi tulla heidän väliinsä. 41:17 Ne ovat liittyneet toisiinsa, ne pysyvät yhdessä, niin etteivät voi olla rikki. 41:18 Hänen tarpeistaan loistaa valo, ja hänen silmänsä ovat kuin silmäluomet aamu. 41:19 Hänen suustaan lähtevät palavat lamput, ja tulenkipinät hyppäävät ulos. 41:20 Hänen sieraimistansa lähtee savu, niinkuin kiehuvasta kattilasta tai kattilasta. 41:21 Hänen henkensä sytyttää hiilet, ja liekki lähtee hänen suustansa. 41:22 Hänen kaulassaan pysyy voima, ja suru muuttuu ennen iloksi häntä. 41:23 Hänen lihansa hiutaleet ovat liittyneet yhteen: ne ovat lujia itse; niitä ei voi siirtää. 41:24 Hänen sydämensä on luja kuin kivi; kyllä, yhtä kova kuin pala alankomaata myllynkivi. 41:25 Kun hän kohottaa itsensä, niin väkevät pelkäävät; murtumia he puhdistavat itsensä. 41:26 Sen miekka, joka häneen osuu, ei kestä: keihäs, nuoli, eikä habergeon. 41:27 Hän pitää rautaa niinkuin olkea ja pronssia niinkuin mätä puuta. 41:28 Nuoli ei saa häntä pakenemaan, hänen mukanaan on tehty lingot sänki. 41:29 Tikka lasketaan sänkiksi: hän nauraa keihään tärinää. 41:30 Hänen allansa ovat terävät kivet: hän levittää teräviä esineitä hänen päällensä suota. 41:31 Hän saa syvyyden kiehumaan kuin kattilan, hän tekee meren niinkuin kattila voide. 41:32 Hän antaa tien loistaa perässänsä; luulisi olevan syvä hirveä. 41:33 Maan päällä ei ole hänen kaltaistaan, joka on tehty ilman pelkoa. 41:34 Hän näkee kaiken korkeuden, hän on kaikkien lasten kuningas ylpeys.