Hesekiel
7:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana, joka sanoi:
7:2 Ja sinä ihmisen poika, näin sanoo Herra, Herra Israelin maalle;
Loppu, loppu on tullut maan neljään kulmaan.
7:3 Nyt on loppu tullut sinun päällesi, ja minä lähetän vihani sinun päällesi
tuomitsee sinut sinun teitäsi mukaan ja maksaa sinulle kaiken
sinun kauhistuksesi.
7:4 Ja minun silmäni ei säästä sinua, enkä minä sääli, mutta minä tahdon
maksa tiesi sinulle, niin sinun kauhistuksesi tulevat olemaan
sinun keskelläsi, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
7:5 Näin sanoo Herra, Herra: Paha, ainoa paha, katso, on tullut.
7:6 Loppu on tullut, loppu on tullut: se valvoo sinua; katso, se on
tule.
7:7 Aamu on tullut sinulle, sinä joka asut maassa.
aika on tullut, ahdistuksen päivä on lähellä, eikä sen pauhu
vuoret.
7:8 Nyt minä pian vuodatan vihani sinun päällesi ja täytän vihani
sinun päällesi, ja minä tuomitsen sinut teitäsi ja tahtosi mukaan
maksa sinulle kaikki kauhistuksesi.
7:9 Ja minun silmäni ei säästä, enkä minä sääli;
maksa sinulle teitäsi ja kauhistuksesi mukaan
sinun keskelläsi; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, joka lyö.
7:10 Katso, päivä, katso, se on tullut: aamu on mennyt; sauva
on kukoistanut, ylpeys puhkesi.
7:11 Väkivalta on noussut pahuuden sauvaksi; ei kukaan heistä
jää jäljelle, ei heidän joukostaan eikä kenestäkään heidän;
siellä itketään heidän puolestaan.
7:12 Aika on tullut, päivä lähestyy: älköön ostaja iloitko älköönkä
myyjä suree, sillä viha on kaiken sen joukon päällä.
7:13 Sillä myyjä ei saa palata siihen, mikä on myyty, vaikka hän
olivat vielä elossa, sillä näky koskettaa niiden koko joukkoa,
joka ei palaa; eikä kukaan vahvista itseään siinä
elämänsä vääryydestä.
7:14 He ovat puhaltaneet pasunaan tehdäkseen kaiken valmiiksi; mutta kukaan ei mene siihen
taistelu, sillä minun vihani on kaiken sen joukon päällä.
7:15 Miekka on ulkona ja rutto ja nälänhätä sisällä: se, joka
joka on kedolla, hän kuolee miekkaan; ja se, joka on kaupungissa,
nälänhätä ja rutto nielevät hänet.
7:16 Mutta ne, jotka niistä pakenevat, pääsevät pakoon ja joutuvat vuorille
kuin laaksojen kyyhkyset, jotka kaikki surevat, jokainen omaansa
vääryys.
7:17 Kaikki kädet ovat heikkoja, ja kaikki polvet ovat heikot kuin vesi.
7:18 He myös vyöttäkööt itsensä säkkikankaalla, ja kauhu peittää
niitä; ja häpeä on oleva kaikkien kasvoilla ja kaljuus kaikkien heidän päällänsä
päät.
7:19 He heittävät hopeansa kaduille, ja heidän kultansa on oleva
pois: heidän hopeansa ja kultansa eivät voi pelastaa heitä
Herran vihan päivänä: he eivät tyydytä sieluaan,
älkää täytä heidän vatsaansa, sillä se on heidän kompastuskivinsä
vääryys.
7:20 Mitä tulee hänen koristeensa kauneuteen, hän asetti sen majesteettisiksi, mutta he tekivät
heidän kauhistustensa ja heidän kauhistuttaviensa kuvat niissä:
siksi olen asettanut sen kauas heistä.
7:21 Ja minä annan sen muukalaisten käsiin saaliiksi ja saaliiksi
maan jumalattomat saaliiksi; ja he saastuttavat sen.
7:22 Minä käännyn myös kasvoni heistä, ja he saastuttavat minun salaisuuteni
paikka: sillä ryövärit menevät sinne ja saastuttavat sen.
7:23 Tee ketju, sillä maa on täynnä verisiä rikoksia, ja kaupunki on täynnä
täynnä väkivaltaa.
7:24 Sentähden minä tuon pahimman pakanain, ja he ottavat omakseen
heidän talonsa: minä myös lopetan väkevien loiston; ja
heidän pyhäkkönsä saastutetaan.
7:25 Turmio tulee; ja he etsivät rauhaa, eikä sitä ole.
7:26 Pahuus tulee pahan päälle, ja huhu huhun päälle; sitten
etsivätkö he näkyä profeetasta; mutta laki katoaa
pappi ja muinaisten neuvoja.
7:27 Kuningas suree, ja ruhtinas pukeutuu autioon,
ja maan kansan kädet ahdistuvat: minä teen
heille heidän tiensä mukaan, ja heidän autiomaansa mukaan minä tuomitsen
niitä; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.