Hesekiel 7:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana, joka sanoi: 7:2 Ja sinä ihmisen poika, näin sanoo Herra, Herra Israelin maalle; Loppu, loppu on tullut maan neljään kulmaan. 7:3 Nyt on loppu tullut sinun päällesi, ja minä lähetän vihani sinun päällesi tuomitsee sinut sinun teitäsi mukaan ja maksaa sinulle kaiken sinun kauhistuksesi. 7:4 Ja minun silmäni ei säästä sinua, enkä minä sääli, mutta minä tahdon maksa tiesi sinulle, niin sinun kauhistuksesi tulevat olemaan sinun keskelläsi, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra. 7:5 Näin sanoo Herra, Herra: Paha, ainoa paha, katso, on tullut. 7:6 Loppu on tullut, loppu on tullut: se valvoo sinua; katso, se on tule. 7:7 Aamu on tullut sinulle, sinä joka asut maassa. aika on tullut, ahdistuksen päivä on lähellä, eikä sen pauhu vuoret. 7:8 Nyt minä pian vuodatan vihani sinun päällesi ja täytän vihani sinun päällesi, ja minä tuomitsen sinut teitäsi ja tahtosi mukaan maksa sinulle kaikki kauhistuksesi. 7:9 Ja minun silmäni ei säästä, enkä minä sääli; maksa sinulle teitäsi ja kauhistuksesi mukaan sinun keskelläsi; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, joka lyö. 7:10 Katso, päivä, katso, se on tullut: aamu on mennyt; sauva on kukoistanut, ylpeys puhkesi. 7:11 Väkivalta on noussut pahuuden sauvaksi; ei kukaan heistä jää jäljelle, ei heidän joukostaan eikä kenestäkään heidän; siellä itketään heidän puolestaan. 7:12 Aika on tullut, päivä lähestyy: älköön ostaja iloitko älköönkä myyjä suree, sillä viha on kaiken sen joukon päällä. 7:13 Sillä myyjä ei saa palata siihen, mikä on myyty, vaikka hän olivat vielä elossa, sillä näky koskettaa niiden koko joukkoa, joka ei palaa; eikä kukaan vahvista itseään siinä elämänsä vääryydestä. 7:14 He ovat puhaltaneet pasunaan tehdäkseen kaiken valmiiksi; mutta kukaan ei mene siihen taistelu, sillä minun vihani on kaiken sen joukon päällä. 7:15 Miekka on ulkona ja rutto ja nälänhätä sisällä: se, joka joka on kedolla, hän kuolee miekkaan; ja se, joka on kaupungissa, nälänhätä ja rutto nielevät hänet. 7:16 Mutta ne, jotka niistä pakenevat, pääsevät pakoon ja joutuvat vuorille kuin laaksojen kyyhkyset, jotka kaikki surevat, jokainen omaansa vääryys. 7:17 Kaikki kädet ovat heikkoja, ja kaikki polvet ovat heikot kuin vesi. 7:18 He myös vyöttäkööt itsensä säkkikankaalla, ja kauhu peittää niitä; ja häpeä on oleva kaikkien kasvoilla ja kaljuus kaikkien heidän päällänsä päät. 7:19 He heittävät hopeansa kaduille, ja heidän kultansa on oleva pois: heidän hopeansa ja kultansa eivät voi pelastaa heitä Herran vihan päivänä: he eivät tyydytä sieluaan, älkää täytä heidän vatsaansa, sillä se on heidän kompastuskivinsä vääryys. 7:20 Mitä tulee hänen koristeensa kauneuteen, hän asetti sen majesteettisiksi, mutta he tekivät heidän kauhistustensa ja heidän kauhistuttaviensa kuvat niissä: siksi olen asettanut sen kauas heistä. 7:21 Ja minä annan sen muukalaisten käsiin saaliiksi ja saaliiksi maan jumalattomat saaliiksi; ja he saastuttavat sen. 7:22 Minä käännyn myös kasvoni heistä, ja he saastuttavat minun salaisuuteni paikka: sillä ryövärit menevät sinne ja saastuttavat sen. 7:23 Tee ketju, sillä maa on täynnä verisiä rikoksia, ja kaupunki on täynnä täynnä väkivaltaa. 7:24 Sentähden minä tuon pahimman pakanain, ja he ottavat omakseen heidän talonsa: minä myös lopetan väkevien loiston; ja heidän pyhäkkönsä saastutetaan. 7:25 Turmio tulee; ja he etsivät rauhaa, eikä sitä ole. 7:26 Pahuus tulee pahan päälle, ja huhu huhun päälle; sitten etsivätkö he näkyä profeetasta; mutta laki katoaa pappi ja muinaisten neuvoja. 7:27 Kuningas suree, ja ruhtinas pukeutuu autioon, ja maan kansan kädet ahdistuvat: minä teen heille heidän tiensä mukaan, ja heidän autiomaansa mukaan minä tuomitsen niitä; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.