2 korinttilaisille
2:1 Mutta tämän olen päättänyt itsessäni, etten enää palaisi luoksesi
raskaus.
2:2 Sillä jos minä suretan teitä, kuka hän on, joka ilahduttaa minua, paitsi
sama, jota minä pahoittelen?
2:3 Ja minä kirjoitin tämän teille, etten minä tullessani olisi murheellinen
heistä, joista minun tulee iloita; luottaen teihin kaikkiin
minun iloni on teidän kaikkien ilo.
2:4 Sillä suuresta ahdistuksesta ja sydämen tuskasta minä kirjoitin teille
monet kyyneleet; ei siksi, että tulisitte murheelliseksi, vaan jotta tietäisitte
rakkaus, jota minulla on sinulle enemmän.
2:5 Mutta jos joku on aiheuttanut murhetta, hän ei ole murehtinut minua, vaan osittain: se
En ehkä veloittaa teitä kaikkia liikaa.
2:6 Sellaiselle riittää tämä rangaistus, joka tuomittiin
monet.
2:7 Sentähden teidän päinvastoin tulee antaa hänelle anteeksi ja lohduttaa häntä,
ettei sellainen kenties joutuisi liiallisen surun nielemiseen.
2:8 Sentähden minä pyydän teitä vahvistamaan rakkautenne häntä kohtaan.
2:9 Sillä tätä tarkoitusta varten minäkin kirjoitin tietääkseni todistuksen sinusta,
oletteko kuuliaisia kaikessa.
2:10 Jolle te annatte anteeksi, annan minäkin anteeksi; sillä jos minä olen jollekin anteeksi antanut
asia, jolle annoin sen anteeksi, sinun tähtesi annoin sen anteeksi henkilössä
Kristuksen;
2:11 Ettei saatana saisi meistä hyötyä, sillä emme ole hänen tietämättömiä
laitteet.
2:12 Lisäksi kun tulin Trooaan saarnaamaan Kristuksen evankeliumia ja ovea
Herra avasi minulle,
2:13 Minulla ei ollut lepoa hengessäni, koska en löytänyt veljeäni Tiitusta, vaan
hylkäsin heidät ja menin sieltä Makedoniaan.
2:14 Nyt kiitos olkoon Jumalalle, joka saa meidät aina voittamaan Kristuksessa,
ja ilmoittaa tietonsa tuoksun meidän kauttamme joka paikassa.
2:15 Sillä me olemme Jumalalle Kristuksen suloinen tuoksu niissä, jotka pelastuvat,
ja niissä, jotka hukkuvat:
2:16 Hänelle me olemme kuoleman tuoksu kuolemaan; ja toiselle
elämän maku elämäksi. Ja kuka näihin asioihin riittää?
2:17 Sillä emme ole yhtä monta, jotka turmelevat Jumalan sanan, vaan niinkuin
vilpittömästi, mutta niinkuin Jumalasta, Jumalan edessä puhumme Kristuksessa.