2 korinttilaisille 2:1 Mutta tämän olen päättänyt itsessäni, etten enää palaisi luoksesi raskaus. 2:2 Sillä jos minä suretan teitä, kuka hän on, joka ilahduttaa minua, paitsi sama, jota minä pahoittelen? 2:3 Ja minä kirjoitin tämän teille, etten minä tullessani olisi murheellinen heistä, joista minun tulee iloita; luottaen teihin kaikkiin minun iloni on teidän kaikkien ilo. 2:4 Sillä suuresta ahdistuksesta ja sydämen tuskasta minä kirjoitin teille monet kyyneleet; ei siksi, että tulisitte murheelliseksi, vaan jotta tietäisitte rakkaus, jota minulla on sinulle enemmän. 2:5 Mutta jos joku on aiheuttanut murhetta, hän ei ole murehtinut minua, vaan osittain: se En ehkä veloittaa teitä kaikkia liikaa. 2:6 Sellaiselle riittää tämä rangaistus, joka tuomittiin monet. 2:7 Sentähden teidän päinvastoin tulee antaa hänelle anteeksi ja lohduttaa häntä, ettei sellainen kenties joutuisi liiallisen surun nielemiseen. 2:8 Sentähden minä pyydän teitä vahvistamaan rakkautenne häntä kohtaan. 2:9 Sillä tätä tarkoitusta varten minäkin kirjoitin tietääkseni todistuksen sinusta, oletteko kuuliaisia kaikessa. 2:10 Jolle te annatte anteeksi, annan minäkin anteeksi; sillä jos minä olen jollekin anteeksi antanut asia, jolle annoin sen anteeksi, sinun tähtesi annoin sen anteeksi henkilössä Kristuksen; 2:11 Ettei saatana saisi meistä hyötyä, sillä emme ole hänen tietämättömiä laitteet. 2:12 Lisäksi kun tulin Trooaan saarnaamaan Kristuksen evankeliumia ja ovea Herra avasi minulle, 2:13 Minulla ei ollut lepoa hengessäni, koska en löytänyt veljeäni Tiitusta, vaan hylkäsin heidät ja menin sieltä Makedoniaan. 2:14 Nyt kiitos olkoon Jumalalle, joka saa meidät aina voittamaan Kristuksessa, ja ilmoittaa tietonsa tuoksun meidän kauttamme joka paikassa. 2:15 Sillä me olemme Jumalalle Kristuksen suloinen tuoksu niissä, jotka pelastuvat, ja niissä, jotka hukkuvat: 2:16 Hänelle me olemme kuoleman tuoksu kuolemaan; ja toiselle elämän maku elämäksi. Ja kuka näihin asioihin riittää? 2:17 Sillä emme ole yhtä monta, jotka turmelevat Jumalan sanan, vaan niinkuin vilpittömästi, mutta niinkuin Jumalasta, Jumalan edessä puhumme Kristuksessa.